Takas

In Parisuhde, Random by Jenni

Hondan keula kääntyi Tampereelta takaisin Jyväskylään ja eilen kannettiin viimeiset tavarat sisään meidän uuteen kotiin. Takaisin Jyväskylässä. Ehkä varovaisin askelin myös näissä kirjoitushommissa. Tuntuu hyvältä.

Tampereella vietetty 1,5 vuotta oli melko lyhyt, mutta opettavainen luku meidän tarinassa. En Jannen puolesta voi tietenkään puhua, mutta itselle tuo aika oli aikamoista kasvun aikaa; mutkat matkassa opetti oikein olan takaa inhimillisyydestä ja ihmisen rajallisuudesta.

Kodin tekee ihmiset siinä ympärillä. Siksi sydän liplattaa, kun ollaan taas takaisin Jyväskylässä, tutuissa maisemissa, hyvien tyyppien lähellä. Tampereelle ei sellaista turvaverkkoa syntynyt kuin mitä täällä idemmässä on.

Opin, miltä yksinäisyys, ja ajoittain jopa ulkopuolisuus tuntuu.

Mutta kolikolla on aina kääntöpuolensakin; jos jottain pahhoo, niin on oltava hyvvääkin.

Sain upeita tuttuja elämääni Ideaparkista, jossa mulla loppuviimein oli kolme eri työyhteisöä. Pyynikin munkkikahvilassa söin maan parhaimmat munkit. Ihastuin Rauhaniemen kansankylpylän miljööseen.

Ja tärkeimpänä; Vaikeat hetket vahvisti vaan mun ja Jannen parisuhdetta. Vaikka joskus kuinka tuntui, että kaikki muu menee pieleen, pystyin luottamaan, että tuo maailman paras tyyppi pysyy vieressä.